Kaikki kuvat ovat kuvaajan omaisuutta. Niitä ei anneta virtuaalikenneleille.
Copyright: Minna Tallberg

RIIDII "Paavo" (5 kk)
Freecroft Bella, Liger, Bondefell Iris
Hunaja "Ronja"

Uutta verta jackrussellinterriereihin
GP- eli ”geenipankkipentu” on yhteisnimitys Brittein saarilta kotoisin oleville tuontipennuillemme. Me, eli Minna Tallberg (kennel Payingold) ja Tuire Kaimio (kennel Deictic), huolestuimme suunnilleen samaan aikaan siitä, että suomalaiset russelit näyttävät yhä enemmän edustavan samoja australialaisia ja hollantilaisia sukuja.

Kasvatamme toki itsekin russeleita juuri näistä linjoista ja aiomme niin tehdä jatkossakin, mutta päätimme sen lisäksi aloittaa geenipoolin laajennusprojektin. Tarkoituksenamme on löytää Brittein saarilla yhä kasvatettavia käyttölinjaisia, mutta silti korkeuttaan hieman pidempiä russeleita ja tuoda muutama pentu tänne geenipankiksi.

Hunaja "Ronja"

Samassa yhteydessä aloimme kammata tiheällä kammalla läpi muiden euroopan maiden russeleita, josko sieltäkin löytyisi meille aivan uutta kantaa. Oli aika hurjaa huomata, että viimeisten vuosien aikana australialaistuonnit ovat vaikuttaneet muihinkin europpalaisiin russeleihin aivan kuten täällä meillä Suomessa. Koirat ovat toki kauniita ja yhtenäisiä tyypiltään, mutta kun käytännössä lähes kaikkien uusien syntyvien pentueiden vanhemmista joko toinen tai kummatkin ovat australialaissukuisia, tilanne ei ole koko rodun geenipoolia ajatellen ollenkaan hyvä.

 Näyttelyissä nähtävät koirat alkavat olla laajasti sukua keskenään. Vaikka sukutalut vaikuttavat päällisin puolin erilaisilta, paljastuu useampia sukupolvia taakse mentäessä, että rotu on esimerkiksi Australiassa lähtöisin varsin harvasta koirasta. Ollakseen elinvoimainen, rodussa ei saisi esiintyä laajasti sisäsiitosta.

Joten projektimme alkoi tuntua vieläkin hyödyllisemmältä ja se on omalla tavallaan mielenkiintoinen ja haastava. Yritämme löytää maaseudulta sellaisia linjoja, joita on kasvatettu tietoisesti ja pitkään käyttökoiriksi.

Kuten muistakin maista, myös Brittein saarilta löytyy noiden ”perinteisempien” russeleiden lisäksi myös vaikka minkä näköistä, lemmikkimarkkinoille tarkoitettua ”russelia” (usein eri rotujen risteytyksiä). Vaikka niitäkin kaikkia kutsutaan jackrusselliksi, sellaisia pentuja emme ole edes harkitsemassa.

Yritämme saada pentuja niin monesta eri linjasta hankittua, että pystyisimme pitämään geenipankkilinjan itsessään elinvoimaisena ja rodulle tulevaisuudessa hyvänä outcross-mahdollisuutena varsinaiselle russelikannallemme.		  
Gharial "Edi"




Koska kaikki geenipankkikoiramme ovat oikeasti työtä tekevistä linjoista (suurin osa ketunmetsästyksessä, pari hyvänä rottakoirana), ne eroavat luonteeltaan jonkin verran näistä "aussirusseleistamme". Joten ota tämä huomioon, jos haluat jossain vaiheessa auttaa meitä hankkeessamme (tuomalla itse vastaavia koiria tänne tai tarjoamalla sijoituskodin geenipankkilinjasta syntyville pennuille).

Koirat ovat, jos mahdollista, vielä paljon vilkkaampia kuin russelit keskimäärin. Eivät levottomia lainkaan, mutta hyvin puuhakkaita ja pelottomia pieniä olentoja. Niihin verrattuna keskimääräiset "näyttelyrusselit" tuntuvat pehmeiltä pikku nallukoilta. Aggressiivisuuden merkkejä kukaan geenipankkipennuista ei ole vielä osoittanut (näyttävät tulevan hyvin toimeen toisten koirien kanssa), mutta ne ovat jatkuvasti kantamassa jotain suussaan ja roikkumassa kaikessa, mihin vain pystyy hampaillaan ripustautumaan.

Ehdottoman ylivetoja tapauksia, joille ei voi kuin nauraa. Mutta eivät ehkä aivan jokaisen kodin pikku lemmikeiksi sopivia. Niin kuin eivät toki russelit yleensäkään, mutta nämä vielä tavallista vähemmän...



Meillä ei ole sen kunnianhimoisempia tavoitteita saada näistä heti kasvatettua näyttelyvoittajia. Katsomme pentuja valitessamme (ja sukuihin tutustuessamme) että koirat ovat suurin piirtein hyvärakenteisia, mutta muuten ulkonäön pikku yksityiskohdilla tai esimerkiksi värillä ei ole tässä vaiheessa täsmällistä väliä.

Russelimaisuudesta ja terveestä rakenteesta emme silti tingi. Mutta keskitymme siis valitsemaan pentuja kauttaaltaan hyväntyyppisistä suvuista, emme mieti pentua valitessamme, saisimmeko siitä itsestään näyttelytähden.
Osa pennuista on typistettyjä (metsästyskoiria saa vielä typistää erikoisluvalla Englannissa), eivätkä ne näin pääse Suomen näyttely- tai kilpailukehiin. Joidenkin pentujen sukutaulua löytyy kahdeksanteen polveen asti ja niin, että useimmista näistä koirista löytyy kuvia. Toisista tiedetään, mitä vanhaa linjaa näiden vanhemmat edustavat, mutta koirien täsmällisiä nimiä on tiedossamme vain pari sukupolvea taaksepäin.


Mangusti "Lucky"

 


Siirappi "Siiri"

 Tarkistamme koirien terveyden tarkasti ja esim. silmät kaikilta vielä kuusivuotiaina. Tarkoitus on päästää näitä laajemmin suomalaisrusseleiden verenlisäksi vasta, kun tiedetään, mitä ne periyttävät. Kaikkia projektipentuja tuskin tullaan käyttämään jalostukseen aikuisina – jos niiden terveydessä tai rodunomaisuudessa on sanomista, ne jäävät kotikoiriksi sijoituskoteihinsa. Tulemme toki pikkuhiljaa jalostamaan näissäkin myös ulkomuotoa – tai ainakin karsimaan mahdollisia esiin tulevia virheitä.
Koska emme vielä tiedä, mitä koirat periyttävät, haluamme pitää jalostusoikeuden myös tulevista pennuista toistaiseksi itsellämme, eli pääosin sijoitamme geenipankkiprojektista syntyvät pennut. Tästä voikin jokainen päätellä, ettei tähän olla lähdetty ansaitsemismielessä, vaan rodun parasta ajatellen.

Vaikka russelinpennut ovat keskimäärin Englannissa halvempia kuin suomalaisrusselit (itse pennuista olemme maksaneet 300-700 euroa/kpl) niin tuontikustannusten jälkeen yksikään niistä ei ole ollut halvempi kuin keskivertosuomalaispentu (rekisteröity sellainen), osa reippaasti kalliimpia.

Gharial "Edi"

Freecroft Bella "Tii"

Tuntuu, että jackrussellinterrieri on tällä hetkellä sellaisessa jalostuksellisessa pullonkaulassa, minkä läpi monet rodut ovat mennet. Seuraukset tiedetään rodun sukulaistuessa koko ajan keskimäärin. Päätimme siis tehdä asialle jotain. Tiedämme, että on monia kasvattajia ja yksittäisiä koiranomistajia, jotka tekevät samaa.

Mukaan liitttyi vähitellen myös muita samanhenkisiä kasvattajia. Projektista tuli todellinen russeleiden monimuotoisuusprojekti. Siitä kerrotaan enemmän täällä:  http://www.tuirekaimio.com/cgi-bin/view/Main/WebHome
Russeleilla on poikkeuksellisen hyvä tilanne siinä, että rodun rekisteri on vielä auki ja rotuunottoja järjestetään myös Suomessa. Brittein saareilla rodun edustajia on kymmeniä tuhansia, joukossa myös näitä vanhoja käyttölinjaisia yksilöitä. Etsimme juuri näitä käsiimme. Meillä kaikilla russeliharrastajilla on tuhannen taalan paikka varmistaa rodun geenipoolin laajuus tuomalla myös näitä erisukuisia koiria maahan – ei vain niitä varmoja näyttelyvoittajia.
Freecroft Bella ja Murmeli

Murmeli

Liger